Fontin anatomiaa

Sain jokin aika sitten haastavan toimeksiannon. Kuvittaja Linda Saukko-Rauta kysyi, pystymmekö toteuttamaan hänen käsialastaan fontin helpottamaan hänen työtään. Tällä tavalla hänen ei tarvitsisi kirjoittaa kaikkea tekstiä käsin vaan suuretkin tekstimassat pystyisi latomaan nopeasti näppäimistöllä.

Toimeksiannon vastaanottaminen suoraan sanoen jännitti ja pirusti, koska olin aiemmin tehnyt ainoastaan testimielessä itselleni fontteja. Tässä tapauksessa fontin pitäisi vastata Lindan omaa käsialaa mahdollisimman paljon, eli sen pitäisi olla elävää ja vaihtelevaa kuten käsintehtynä. Käsialasta tehtyjen fonttien ongelma on se, että silmä huomaa helposti toistuvuuden etenkin peräkkäisissä samoissa kirjaimissa. Tästä tulee hyvin jäykkä ja konemainen fiilis jota siis tässä tapauksessa piti välttää kaikin keinoin.

Sain Lindalta arkin, johon hän oli omalla käsialallaan kirjoittanut pitkiäkin pätkiä tekstejä. Näissä toistui mahdollisimman paljon eri aakkosia sekä väli- ja erikoismerkkejä. Tämän lisäksi sain arkin, jossa oli kaikki toivotut aakkoset ja merkit kirjoitettuna erikseen ja jokaisesta kolme vaihtoehtoa. Näistä aineksista aloin kasata fonttia.

Ensimmäinen vaihe oli saada tuotua kaikki merkit fonttiohjelmaan. Tämän jälkeen ratkaisin toistuvuusongelman tekemällä kirjasinpareja eli ligatuureja. Ligatuuri on kahden merkin yhteensulautuma josta klassisimmat esimerkit ovat & ja @. Ensimmäinen siis koostuu e- ja t-kirjaimista ja jälkimmäinen a- ja t-kirjaimista. Useimmiten tekstissä käytetyn ligatuurin näet f- ja i -kirjainten kohdalla, kun i-kirjaimen piste yhdistyy f-kirjaimeen. Lindan fontin tapauksessa ligatuurit eivät ole aivan puhtaita ligatuureja vaan ennemminkin kirjainpareja. Yhdistin esimerkiksi kaksi erilaista s-kirjainta tuomaan vaihtelua aina, kun tekstissä olisi jossakin peräkkäin kaksi s-kirjainta. Tein näitä kirjainpareja lukuisilla eri kombinaatioilla poimien niitä Lindan kirjoittamasta tekstistä.

Sen lisäksi, että kirjainten piti olla vaihtelevia, piti myös kirjainvälien olla luontevia käsinkirjoitetulle tekstille. Muokkasin kirjainvälit sekavan vaihteleviksi halutun vaikutelman aikaansaamiseksi. Huomasin, että yllättävän pienillä heitoilla välistyksessä tekstistä tulee elävää.

Loppuhaasteena on enää saada fontti toimimaan kaikilla alustoilla. Fontti toimii mainiosti jo Adoben ammattiohjelmistojen kanssa, mutta ongelmia on vielä Microsoftin ohjelmien kanssa. Nimittäin etenkin Word on tunnetun nirso fonttien suhteen. Joudun siis vielä kääntelemään ja vääntelemään eri tiedostomuotojen välillä, jotta kaikki toimii niin kuin pitääkin.

Kaiken kaikkiaan tämä oli mukava haaste ja opin hyvin paljon uutta fontin tekemisestä. Jatkossa tällaiset projektit eivät jännitä enää yhtään niin paljon.

Kuvittaja Linda Saukko-Rauta www.redanredan.fi